Klassikkomoottoripyörät

Newsletter

Kawasaki Newsletter

All required fields

By submitting your data, you agree with the Kawasakin tietosuojalausunnonand confirm you have read and accepted it.

Klassikkomoottoripyörät

Kawasaki on pitkän historiansa aikana valmistanut useita klassikoiksi muodostuneita moottoripyöriä:

1960
1970
1980
1990
2000
2010

1962

1962
B8 125
B8 oli ensimmäinen täysin Kawasakin omista osista koottu moottoripyörä. B8-mallin esikuvana oli sen edeltäjä Meihatsu B7, jossa oli Kawasakin moottori mutta eri valmistajan runko ja käyttökoneisto. Kawasakin B8 oli Japanissa erittäin suosittu kestävyytensä ja edullisen hintansa ansiosta. 125-kuutioinen kaksitahtimoottori tuotti 8 hv / 8000 rpm ja sen suunnittelussa oli hyödynnetty lentokonemoottoreiden kehittelyssä kertynyttä teknistä tietotaitoa. Sen tankissa olevassa merkissä lukikin "Kawasaki Aircraft".

1963

1963
B8M
Tämä malli kehitettiin vuonna 1962 erityisesti Japanin motocross-kilpailuja varten. Sen lempinimi oli punaisen polttoainesäiliönsä mukaan "Red Tank". Vuonna 1963 B8M-pyörä oli varsin voittoisa valloittaen sijat 1-6. B8M oli ensimmäinen Kawasakin rakentama kilpapyörä ja myös ensimmäinen malli, jota markkinoitiin kilpapyöränä. Malli perustui 125-kuutioiseen B8-katupyörään, mutta sen 12 hv:n moottori oli katupyörää tehokkaampi ja siinä oli nelivaihteinen vaihdelaatikko. B8M oli alku Kawasakin maineikkaalle uralle kilpapyörien valmistajana.

1966

1966
W1 650
Kun tämä pyörä lanseerattiin vuonna 1966, sen ilmajäähdytteinen 650-kuutioinen rivimoottori oli tilavuudeltaan suurin Japanissa valmistettu moottori. Se saavutti kestävyytensä ja tehokkuutensa ansiosta suuren suosion sekä Japanissa että ulkomailla, kuten Yhdysvalloissa, missä Kawasaki pyrki aktiivisesti mukaan moottoripyörämarkkinoille. W1-pyörä oli tuotannossa pitkään ja siitä valmistettiin myöhemmin myös erityismalli poliisikäyttöön. Poliisimallissa oli kaksoislevyjarrut edessä.

1969

1969
H1 500
Suunnitteluvaiheessa ja Kioton yliopiston KHI:n testeissä tässä mallissa oli vielä suuri ilmajäähdytteinen kaksisylinterinen V3-moottori, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin tehokkaaseen kaksitahtiseen kolmisylinteriseen moottoriin. Jo testauksen alkuvaiheessa valittiin innovatiivinen elektroninen sytytys, jonka avulla voitiin estää sytytystulppien öljyyntyminen alhaisilla nopeuksilla ja saavuttaa suunniteltu teho, 120 bhp/litra. H1:n sanottiin olevan maailman nopeiten kiihtyvä katupyörä tuottaen 60 bhp 500 kuutiolla. Sillä saattoi ajaa neljännesmailin (402 m) seisovalla lähdöllä 13 sekunnissa. H1 oli kuuluisa "kiinnostavasta" ohjattavuudestaan ja tehokkuudestaan, ja mallia paranneltiin jatkuvasti, kunnes se poistui tuotannosta tiukentuneen melu- ja päästölainsäädännön vuoksi vuonna 1976 nimellä KH500.

1971

1971
Dave Simmonds H1R500
Tämä malli perustui pitkälti 1970-luvun H1500-katupyöriin. H1R-kilpapyörä toimi menestyksekkäästi englantilaisen Dave Simmondsin ajokkina. Kawasaki voitti H1R-mallilla ensimmäisen 500-kuutioisten Grand Prix -kilpailunsa Barcelonassa vuonna 1971. H1R-mallissa oli ilmajäähdytteinen kolmisylinterinen moottori ja vaimentamattomat pakoputket. Malli suunniteltiin ja sitä kehiteltiin Kawasakin ja Simmondsin yhteistyönä. H1R-mallin myöhempiä versioita ajoivat myös esimerkiksi eteläafrikkalainen Kork Ballington sekä Mick Grant, joka voitti Mansaaren TT-ajot vuonna 1975 mallin vesijäähdytteisellä versiolla.

1972

1972
H2 750
H2 oli H1-mallin isoveli. Tämä 750-kuutioinen kolmisylinterisellä ilmajäähdytteisellä kaksitahtimoottorilla varustettu pyörä ilmestyi kaduille ensi kerran vuonna 1972 nimellä Mach1V. Koska siinä oli enemmän vääntöä kuin 500-kuutioisessa mallissa, sitä oli monien mielestä helpompi ajaa, vaikka ensimmäisten versioiden H2R-tyyliset sylinterit tarjosivatkin varsin ärhäkkäät tehot. Hyödyntäen mm. Mick Grantin, Paul Smartin ja Yvonne Du Hammelin kuuluisaksi tekemän H2R-kilpapyörän mainetta, H2 lisäsi Kawasakin suosiota tyylikkäiden ja tehokkaiden pyörien valmistajana. Pyörässä oli vakiovarusteena etulevyjarrut, elektroninen sytytys ja ohjausvaimennin, joten H2:lla saattoi ohittaa kaiken... paitsi huoltoaseman!

1972

1972
Z1 900
Z1 900-mallin voidaan katsoa kuuluneen moottoripyöräilyn ikoneihin. Se suunniteltiin ensin 750-kuutioiseksi, mutta laajennettiin 903-kuutioiseksi, kun kilpaileva valmistaja lanseerasi nelisylinterisen 750-kuutioisen mallin. Kahdella yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori ja neljä dramaattista pakoputkea tekivät vaikutuksen sekä lehdistöön että moottoripyöräharrastajiin. Vaikuttavia ominaisuuksia olivat myös tavallisten näyttelymallien 80 bph:n teho ja yli 120 mph:n (193 km/h) nopeus. Sen “duck tail” -mallisesta takaosasta on tullut moottoripyörämuotoilun käsite, kuten pyörän luotettavuudestakin. Z1 on sen kestävän ja luotettavan suunnittelun kulmakiviä, josta Kawasaki edelleenkin tunnetaan. Moottorista kehitettiin Z900-malli vuonna 1976. 903-kuutioisen Z1-moottorin syrjäytti Z1-moottoriin perustuva 1015-kuutioinen Z1000A1 vuonna 1977.

1973

1973
H2R and KR750
Kun tämän 750-kuutioisen kolmisylinterisen kaksitahtimoottorin demonisen karjaisun on kerran kuullut, sitä on mahdoton unohtaa. Tämän mallin moottori toimi parhaiten kapealla tehoalueella. Ilmajäähdytteinen H2R ja myöhemmin vesijäähdytteinen KR750-moottori oli niin tehokas, että tämän ikonisen limenvihreän pyörän teräsrunko oli välillä kovilla. Näillä pyörillä mentiin eikä meinattu. Mick Grant päästeli Mansaaren TT-ajoissa 191 mailin tuntinopeutta KR750-pyörällään. 70-luvulla vastakkain olivat Grant ja Sheenen Suzuki sekä Ditchburn ja Haslamin Yamaha. Eikä kukaan säästellyt pyöräänsä.

1975

1975
KR250
Tämä pyörä suunniteltiin kapealla etuosalla varustetuksi tehokkaaksi Grand Prix -kilpapyöräksi. KR-sarjan pyöristä tehtiin sekä 250- että 350-kuutioinen malli, joissa molemmissa oli peräkkäin sijoitetut vesijäähdytteiset sylinterit. Käytännössä mallissa oli kaksi yksisylinteristä moottoria, joiden kampiakselit oli kytketty toisiinsa. Tämä ratkaisu sai aikaan KR-mallille tyyppillisen pörisevän pakonuotin. Kork Ballington ja myöhemmin Anton Mang voittivat tällä pyörällä monia maailmanmestaruuksia. KR250 oli myös Eddie Lawsonin valinta Daytonan kilpailuihin. KR250 ja 350 ovat edelleen Kawasakin menestyksekkäimmät asfaltille tarkoitetut kilpapyörät. Niillä on niitetty menestystä pidempään kuin useammilla muilla kilpamoottoripyörillä.

1975

1975
KT250 Trials
1970-luvun puolivälissä koko maailma hullaantui off road -pyöräilystä - siis muustakin kuin motocrossista. Myös trial-moottoripyöräily saavutti suuren suosion. Kawasaki pyrki saamaan jalansijaa markkinoilla, joita aikaisemmin olivat hallinneet ensin Englantilaiset ja sitten Espanjalaiset valmistajat. Yhteistyössä kuuluisan trial-pyöräilijän Don Smithin kanssa Kawasaki kehitti KT250-pyörän, jossa oli kaksitulppainen sylinterikansi ja pikalukituksella varustettu takapyörä ja -napa. Pyörä toimi erinomaisesti Smithin ja monen muunkin käsittelyssä. KT250:n varusteisiin kuuluivat myös drip feed -tyyppinen ketjunvoitelija sekä valosarja katukäyttöön rekisteröimistä varten.

1975

1975
World Endurance machine
Eräs toinen japanilainen valmistaja torjui sveitsiläisen Alain Genoudin ja hänen ranskalainen kuljettajakollegansa Georges Godierin tarjouksen ennen kuin he tekivät sopimuksen Kawasakin kanssa osallistuakseen World Endurance Championship -sarjaan. Sääntöjen mukaan katupyöriin perustuviin kilpa-ajoneuvoihin sai tehdä erikoisrunkoja ja -jousituksia, ja Z1 900 -pyörä osoittautui erinomaiseksi valinnaksi tähän tarkoitukseen. Moottoria oli helppo virittää maksimitehojen saamiseksi, minkä lisäksi se oli erittäin luotettava ja kestävä. Tässä pyörässä oli monia nykyisistä katupyöristä tuttuja ominaisuuksia, kuten takapyörän monoiskunvaimennus ja kelluvat jarrulevyt, minkä lisäksi Goldier/Genoud-pyörissä oli myös helposti poistettavat ja vaihdettavat akut, nopeasti irrotettavat pyörät sekä pikatäytön mahdollistavat polttoainesäiliöt. Millaisia hedelmiä tämä yhteistyö tuotti? Vuoden 1975 World Endurance Championship -sarjan mestaruuden sekä monia muita voittoja seuraavina vuosina muiden kuljettajien ajamina.

1977

1977
Z650 B1
Kun Z650B1 lanseerattiin vuonna 1977, se sai lisänimen "Prinssien prinssi" (Prince of Princes), sillä sitä verrattiin Z1000(A1)-pyörään, jonka liikanimi oli puolestaan "Kuninkaiden kuningas" (King of Kings). Z1 900 oli viimeisimpiä "Ben" Inamura -nimisen insinöörin suunnittemia pyöriä. Inamura suunnitteli myös Z650-mallin, jossa oli 64 hevosvoiman moottori sekä erittäin arvostettu runko ja jousitus, joiden ansiosta ajaja sai täyden hyödyn pyörän tehoista. Z650 yhdisti 500-kuutioisen pyörän ketteryyden ja 750-kuutioisen pyörän tehon, ja siitä tuli syystäkin erittäin suosittu moottoripyöräilijöiden keskuudessa.

1977

1977
Z1-R
Launch of the 1015cc Z1-R.
An unmistakeable look and genuine cafe racer personality, the Z1-R’s appearance still looks fresh today.

1979

1979
Z1300
Tähän pyörään päättyy monen mielestä 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa valloillaan ollut "koko ratkaisee" -kilpailu. Z1300 oli kieltämättä vaikuttava ilmestys: siinä oli kuusi vesijäähdytteistä sylinteriä ja suuri kuljettajan edestä levenevä polttoainesäiliö. Pyörässä oli akseliveto ja takana ilma-avusteiset tuplaiskunvaimentimet. Aluksi Z1300-mallin moottorissa oli kolme tuplakaasutinta, mutta se muutettiin lopulta 120 bhp:n ruiskutusmoottoriksi.

1980

1980
KR500
KR500-pyörän moottorissa käytettiin menestyksekkäästä KR250-mallista tuttua tekniikkaa, mutta KR500 oli paljon enemmän kuin vain nelisylinterinen versio samasta pyörästä. KR500:n suunnittelussa hyödynnettiin runsaasti uusia ideoita ja sitä käytettiin Kawasakin koekaniinina uusien teknologioiden testaamisessa. Pyörässä oli yksiosainen alumiinirunko ja sen ulkonäkö oli saanut runsaasti vaikutteita Kawasakin lentokoneilleen tekemistä tuulitunnelitesteistä. KR500:n ohjauksen ja rungon säädöt olivat ennennäkemättömät, ja pyörä saavutti suuren menestyksen Englannissa Kork Ballingtonin ajamana. Hän voitti Shell 500 Championship -kilpailun tällä pyörällä, jonka rungon tekniset ominaisuudet otettiin myöhemmin käyttöön ZX-12R Supersports -pyörässä.

1980

1980
Top Fuel Bike
Tämä malli hallitsi Top Fuel -ryhmän kiihdytysajoja Yhdysvalloissa 1980-luvun alkupuolella. Bo O Brochtan ajama Terminal Van Lines Kawasaki oli lähes lyömätön. Tämä Z1-mallille perustuva pyörä asetti riman korkealle: se oli ensimmäisiä pyöriä, jossa oli käännetty sylinterikansi ja pakotettu imujärjestelmä edessä sekä pakoputket takana. Bo ajoi neljännesmailin 7,08 sekunnissa Ontarion Motor Speedway -kilpailuissa vuonna 1980. Se oli kiihdytysajojen virstanpylväitä. Terminal Van Lines -pyörä oli etenkin Amerikassa, mutta myös Euroopassa ja Englannissa käydyissä kilpailuissa Kawasakin ilmajäähdytteisten drag-pyörien huippua ennen kuin vesijäähdytteiset erikoispyörät tulivat käyttöön 80-luvun lopulla.

1980

1980
Z1000H
Tämä pyörä suunniteltiin aikana, jolloin käytössä oli pääasiallisesti kaasuttimia. Kawasaki Z1000H oli Kawasakin ensimmäinen ruiskutusmoottorilla varustettu pyörä ja eräs ensimmäisiä katupyöriä, joissa tämä tekniikka oli käytössä. Pyörässä yhdistyivät tyylikkyys ja kehittynyt tekniikka, ja sen helposti tunnistettavat kultaiset vanteet sopivat hyvin yhteen pyörän mustan ja kultaisen maalipinnan kanssa erottaen H-mallin muista vastaavista pyöristä. Z1000H-pyörässä oli edelleen käytössä Kawasakin 1015-kuutioinen ilmajäähdytteinen moottori, ja malli loi perustan kaikille tuleville ruiskutusmoottoreilla varustetuille Kawasaki-pyörille.

1981

1981
Lawson Superbike Z1000SR
Alkuperäinen “Superbike”-sarja suunniteltiin Amerikkalaiseen AMA Championship -kilpailuun, jossa säännöt sallivat vain muunnellut katupyörät, joissa oli edelleen tallella niiden "showroom-tyylinen ulkonäkö". Pyörät saavuttivat suuren suosion Amerikassa, ja niillä ajoivat monilla kilparadoilla mm. Freddie Spencer, Wayne Rainey, Wes Cooley ja “Mr Kawasaki”, Eddie Lawson. Numerolla 21 ajaneesta Lawsonista ja hänen Z1000R Kawasakistaan tuli Superbiken legendoja. Ei siis ole yllätys, että monia tämän pyörän ominaisuuksia hyödynnettiin myöhemmin myös Kawasakin katupyörämallistossa.

1981

1981
GPz1100 B1
GPz1100B1 oli kuuluisan GPz-malliston isoisä, alkuperäinen tuplaiskunvaimennuksella varustettu punainen ohjus. Mallia kehiteltiin menestyksekkäästi. Ensin siinä oli CV-kaasutin, mutta myöhemmin "numero 11" sai ruiskutusmoottorin ja Uni-Trak -takajousituksen. Mallin tärkein ominaisuus oli kuitenkin koko: kuutiotilavuuden merkitys ei ollut koskaan tullut yhtä selväksi kuin suuren ilmajäähdytteisen GPz:n kohdalla.

1982

1982
AR50
Enimmäkseen urheilupyöristään tunnettu Kawasaki alkoi 1980-luvun alussa valmistaa myös pienempiä moottoripyöriä. Kohderyhmänä olivat erityisesti ensimmäistä pyöräänsä hankkivat. AR50:n nopeus rajattiin Englannissa lailla 30 mailiin tunnissa. Se oli tyylikäs pyörä, jossa oli valuvanteet, etulevyjarru, kaksiosainen kate ja Uni-Trak -takajousitus.

1982

1982
AE80
AE80-malli oli AR-sarjan pyöriä tehokkaampi ja samalla enemmän off-road -tyylinen pyörä, joka oli suunnattu ensimmäistä kaksipyöräistään hankkiville. Monille tämä vihreä pyörä olikin ensimmäinen moottoripyörä, ja mikä tärkeintä, ensimmäinen Kawasaki.

1984

1984
GPz900R
GPz900R oli maailman ensimmäinen vesijäähdytteinen nelisylinterinen superpyörä. Se oli sensaatio markkinoille tullessaan, ja se nosti sekä moottoripyörien tehot että muotoilun aivan uudelle tasolle. Pyörässä oli Kawasakin Uni-Trak -takajousitus, hydraulisella anti-dive -järjestelmällä varustetut etuhaarukat sekä sivulta toimivat nokka-akselit. GPz900R-mallin tehokkuus ja ohjattavuus olivat sitä luokkaa, että kilpailijoilta meni vuosia päästä samalle tasolle.

1984

1984
GPz 750 Turbo
Kawasaki toi markkinoille turboahdetun katupyörän viimeisenä neljästä suuresta japanilaisesta moottoripyörävalmistajasta turbopyörien ollessa muodissa 1980-luvulla. GPz750 Turbo vakiinnutti kuitenkin nopeasti asemansa parhaana tämän tyyppisenä pyöränä. 750-kuutioiset pyörät syrjäyttivät nopeasti alkuvaiheen 650-kuutioiset mallit. Niihin suunniteltiin myös IHI-turboahdin, joka sijoitettiin mahdollisimman lähelle pakoaukkoja turboviiveen minimoimiseksi. Turbomalli oli 750-kuutioinen pyörä, jonka kiihtyvyys ja huippunopeus olivat tavallisen 1100-kuutioisen pyörän luokkaa. Se lisäsi entisestään Kawasakin mainetta äärimmäisen tehokkaiden moottoripyörien valmistajana.

1985

1985
GPz600R
GPz600R oli Ninja ZX-6R -mallin edeltäjä, josta Supersport-luokka sai alkunsa ja joka todisti samalla, ettei suuri moottori ole tehokkuuden välttämätön edellytys. Mallin tavaramerkkinä oli suoraviivainen runko ja erinomainen ohjattavuus. Monet myös yllättyivät sen nopeudesta.

1990

1990
ZZR1100
ZZR1100 on edelleen varteenotettava tehopakkaus. Se asetti 90-luvulla uudet tehokkuus- ja kestävyysstandardit, joista sen edeltäjät kuten Z1 olisivat olleet ylpeitä. ZZR oli aikanaan maailman nopein moottoripyörä, mutta nopeus ei suinkaan ollut kaikki mitä mallilla oli annettavanaan. ZZR1100 oli mukava ajaa, helppo käsitellä ja sillä saattoi taittaa pitkiäkin matkoja. Se oli esikuva luokkansa muille moottoripyörille.

1991

1991
KX500
KX420-mallista kehitetty tehokas KX500 oli – ja on edelleen – kunnioitusta herättävä pyörä. Tätä 500 kuutioista kaksitahtista motocrosspyörää ajoivat miehet, joilla oli suuri sydän, suuret kädet ja sitäkin suuremmat... no tiedätte kyllä! Pyörässä oli alun perin ilmajäähdytys ja tuplaiskunvaimennus, mutta myöhemmin siirryttiin vesijäähdytyksen ja Uni-Trak -takajousitukseen. Pyörän perimmäinen voimakas olemus ja ajajaltaan kunnioitusta ja varmoja otteita edellyttävät ominaisuudet pysyivät kuitenkin aina samoina. Tämän pyörän ajo-ominaisuudet hallinneita kuljettajia olivat mm. Amerikkalainen motocross-legenda Brad Lackey sekä Brit Team Greeniä edustanut Paul Malin, joka jo 19 vuoden ikäisenä voitti MXGP-kilpailun Ranskassa vuonna 1991.

1995

1995
VN800
Suuri ja laiska V-Twin-moottori on tyypillinen cruiser-pyörien voimanlähde, mutta valmistajat jättivät pitkään huomiotta aloittelijatason cruiser-luokan. Kawasakin VN800 korjasi tämän puutteen. Sen ulkonäkö ja tyyli olivat kuin huomattavasti isommilla pyörillä, mutta se oli paljon kevyempi ja helpompi käsitellä. Joillekin tämä malli oli vain välivaihe VN1500-sarjan pyöriin siirryttäessä, mutta monille myös "se ainoa oikea moottoripyörä". VN800 oli erittäin tyylikäs ja laadukas pyörä, joka saavutti uskollisen kannattajajoukon japanilaisten cruiser-pyörien harrastajien parista.

1996

1996
ZX-7R
750-kuutioinen ZX-7R ei ehkä ollut luokkansa nopeimpia pyöriä, mutta nopeuden puute kompensoitui erinomaisella ohjattavuudella ja hyvin reagoivalla jousituksella. Pyörästä tehtiin myös kilpaversio ZX-7RR, ja tämä 750 kuutioinen vesijäähdytteinen pyörä saavuttikin lukuisia voittoja ja niitti lisäksi mainetta ajettavuutensa johdosta, erityisesti märissä tai muissa pidoltaan vaativissa olosuhteissa. ZX-7R oli Kawasakin viimeinen 750-kuutioinen Supersport-katumalli, jonka jälkeen pienempi ZX-6R puolestaan hallitsi omaa kokoluokkaansa.

1998

1998
W650
Evocing Kawasaki's famous W1 of the 1960's, the W650 four-stroke twin looked and felt genuinely authentic.
An instant classic with features such as a bevel driven camshaft and it sold in great numbers to mature fans re-living their motorcycling youth plus younger fans discovering this highly rewarding type of machine for the very first time. 

2000

2000
Ninja ZX-12R
ZX-12R-mallissa (joka suunnitteluvaiheessa tunnettiin nimellä “Projekti 320”) käytettiin hyväksi Kawasakin lenkokoneteknologiaa. Se oli tehoiltaan Kawasakin tuotannon huippua. ZX-12R-mallissa oli 200 hevosvoimaa, yksiosainen valettu alumiinirunko, mallia varten kehitetyt erikoisrenkaat sekä omalaatuiset siivekkeet katteen alaosassa ja etuhaarukassa. Siivekkeiden tarkoituksena oli rikkoa ilmavirtauksia ja pienentää pyörän ilmanvastusta entisestään.

2001

2001
ZRX 1100
On the back of the look and feel of Eddy Lawson style "sit-up-and-beg" AMA Superbike machines, the ZRX was equally evocative of the Café Style Z1R.
Appealing to riders with an equal love of retro style and modern engineering, the ZRX generated a fiercely loyal fan base.

2003

2003
ZX-6R
Vanguard of a new, fresh Kawasaki line for 2003, the ZX-6R had the "Go" to back up its considerable "Show".
A 636cc powerplant offered stunning performance while its chassis was thought by many to be simply outstanding.

2004

2004
Ninja ZX-10R
Kawasaki oli valmistanut tehokkaita pyöriä jo vuoden 1969 500-kuutioisesta H1-mallista lähtien. Supersports-pyörät eivät olleet poikkeus: ne ovat selkeälinjaisia moottoripyöriä, joissa on keskitytty olennaiseen ilman kompromisseja. Näitä ominaisuuksia kokeneet moottoripyöräilijät arvostavat ympäri maailmaa. Vuonna 2004 markkinoille tullut ZX-10R oli silti monille yllätys. 184 hevosvoimaa, superbike-luokan ohjausgeometria ja jousitus: ZX-10R suunniteltiin osaavien kilpa-ajajien ja vannoutuneiden katuajajien käsiteltäväksi. ZX-10R on nopeasti saanut maineen aikansa tiukimpana Supersports-pyöränä, joka ei tunne kompromisseja.

2004

2004
KX250F
Ensin käytettiin nelitahtimoottoreita ja sitten kaksitahtimoottoreita. Lopulta palattiin taas nelitahtimoottoreihin. Motocrosspyörissä oli aluksi käytössä enimmäkseen nelitahtimoottorit ja suurin osa pyöristä oli brittiläisiä. Myöhemmin havaittiin, että kaksitahtimoottoreista sai huomattavasti enemmän tehoa minkä lisäksi ne olivat kevyempiä. Nelitahtimoottorit hylättiin. Viime aikoina motocrossissa on kuitenkin taas palattu nelitahtimoottoreihin melu- ja päästösyistä.  Monen ammatti- ja amatöörikuljettajan mielestä KX250F on 250-kuutioisten huippua. 250F-mallia pidettiin jo alusta lähtien lähes täydellisenä, mutta se on nyt seitsemättä vuotta tuotannossa ja paranee edelleen. KX250F yhdistää nopeuden ja käsiteltävyyden loistavalla tavalla ja on modernin motocrossin mestariteos.

2004

2004
Z750
A sales success from introduction, the Z750 soon became the basis for many riders to create their own personalised machines giving birth to a vast "Supernaked Subculture".
Top selling machine in many European countries, the Z750 featured on many social network picture sites and owner forums, truly a mid capcity icon for a new age of motorcycling. 

2004

2004
VN2000
The largest capacity mass-produced Cruiser ever at launch, the VN2000 was more than mere numbers.
With its distinctive "Gattling" style multi-bulb headlamp plus many complimentary engineering ideas, the two litre VN
re-established Kawasaki as a cutting edge player in the Cruiser market.

2006

2006
ER-6n
Kompakti ja helposti käsiteltävä ER-6n oli sensaatio ilmestyessään markkinoille ja on edelleen vaikuttava pyörä. ZX-12R-mallista kehitetty 650-kuutioinen vesijäähdytteinen parallel-twin-moottori on istutettu yksinkertaiseen mutta tehokkaaseen runkoon. Tämä kirkasvärinen pyörä on (ER-6f ja Versys -sisarmalleineen) voittanut sekä monet pyörää vaihtaneet että uudet moottoripyöräilijät puolelleen.

2008

2008
1400GTR
One of many examples of Kawasaki creating a new market segment, the 1400GTR has practical genuine touring touches and Supersport performance and technology.
With monocoque style chassis and variable valve timimg it is an engineering tour de force. 

2008

2008
Ninja 250R
Taking the famous Ninja brand to a new audience, the Ninja 250R broadened Kawasaki appeal further still to groups such as new riders and women.
Using a highly durable engine and chassis package plus highly accepted Ninja looks, the 250R paved the way for the even more focussed Ninja 300.

2010

2010
Z1000
Z1000 ottaa vaikutteita edeltävistä malleista ja päivittää ne tyylikkäästi nykyaikaan. Z1000 kerää kehuja paitsi modernilla muotoilullaan, myös varustelullaan: siinä on kehittynyt alumiinirunko, huippuluokan jarrut ja 138 hevosvoiman moottori. Z1000 on sekä hienon näköinen että tehokas pyörä, ja varma tulevaisuuden klassikkomalli.

2011

2011
Z1000SX
In a class of one when launched, the Z1000SX combines genuine sporting perfomance with practical touring features appealing to many existing Kawasaki fans and also bringing new riders to the brand.

2011

2011
Ninja ZX-10R
Formidable as a road machine, the Ninja ZX-10R created a great base  for Tom Sykes' 2013 WSBK Championship winnning machine. As sucessful in Stock class racing as it is loved by road riders, the mix of high technology and pure Ninja is addictive.

2012

2012
ZZR1400
King of the ZZR series, the ZZR1400 provides class beating acceleration and fast highway thrills.
With the thoughtful introduction of electronic rider aids and brake/suspension upgrades, the mighty machine is justifyably regarded as a Kawasaki and motorycling icon.

2012

2012
KX450F
For top class MX racing you need a top class bike, the mighty KX450F. An established podium chaser in MX1, the KX450F is one half of a world beating Supercross combination alongside multi AMA Championship winner, Ryan Villopoto.

2013

2013
Z1000
Harnessing a new engineerign and styling approach dubbed "Sugomi", the 2013 Z1000 pushes the boundaries of Supernaked styling and engine character to new heights.
Offering instant throttle response and a highly specified chassis, the Z1000 has been positively judged as a "real riders" machine - a typical Kawasaki.

EVÄSTESELOSTE

Kawasaki Motors Europe N.V. käyttää evästeitä kerätäkseen tietoa kävijöiden selailutoiminnasta ja optimoidakseen verkkosivuston toimivuutta. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallentuvat tilapäisesti tietokoneellesi vieraillessasi verkkosivuilla. Käyttämämme evästeet eivät tallenna henkilötietojasi. Jos evästeisiin on poikkeuksellisesti tarpeen tallentaa myös henkilötietoja, pyydämme sinulta suostumuksen tähän. Keräämämme tiedot ovat tietokonekohtaisia ja sisältävät IP-osoitteen, päivämäärän ja ajankohdan, jolloin tietokoneeltasi on käyty verkkosivustolla, sekä tiedon siitä, mitä verkkosivuston osia on katseltu, ja onnistuiko pyydettyjen verkkosivujen välittäminen. Näin voimme räätälöidä sisältöämme vastaamaan juuri sinun tarpeitasi ja parantaa sinulle suuntaamaamme verkkotarjontaa tarjotaksemme nautittavan ja innovatiivisen verkkokokemuksen.
TIETOSUOJAKÄYTÄNTÖ

SALLI KAIKKI EVÄSTEET SALLI VAIN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT EVÄSTEET EVÄSTEASETUKSET

Accept